On ikkunassa karamelliverhot ja seintapetissa hmhkkimies.
S kavereilles joka aamu kerrot, sua kytt joku outo mies.
Ja tuo mies ei ota nkevns paljasta pintaa tai hiusten slin.
Hn vain tahtoo nhd ystvns joka ei koskaan voi hnt ksitt.

On hmhkkimies sun ikkunassas, mutta ei se sulle mitn pahaa tee.
Hn toivoo joka ilta nostavansa musta harson nuorille kasvoilleen.
Ja tytt katsoo ulos ikkunasta ja naurahtaa mielens oikulle.
Tuuli karkaa sisn ikkunasta vieden karamelliverhot sellleen.

On hmhkkimiehii olemassa, on olemassa arkoja sydmmi.
Kauniit tytt katsoo ikkunasta kun tyhjt pullot saapuu satamiin.
Ja joka kerta kun pullot juodaan tyhjiin, niin syntyy uusi hmhkkimies, jooo.

Ja linkkuveitset piirt puiden kylkiin: tll on jlleen hmhkkimies.