Hän, sai mut uskomaan, hän,
sai mut toivomaan, hän,
ja vielä enemmän

Hän, sai mut nauramaan, hän,
sai mut laulamaan, hän,
antoi mulle sävelmän

Hän, hyvä haltiatar, hän,
yön kuningatar, hän,
on enää nimi iskelmän

Hän, kun kesä syksyyn vaihtuu ja lehtien nään lentävän
Tunnen saman ikävän,
kun poissa on hän

Hän, sai mut nauramaan, hän,
sai mut laulamaan, hän,
antoi mulle sävelmän

Hän, taas kitarani viritän
Ja kuulen tutun helinän,
kuin luonani ois hän